maanantai 16. lokakuuta 2017

Vähän liikaa on melkein riittävästi, right?

Voi jösses! Mitä tekee ihminen viikonloppuna, kärsiessään taas kerran migreenistä? No luonnollisesti päättää tehdä leimasininventaarion. Siispä tuumasta toimeen, lipaston laatikot (kyllä, luit oikein) tyhjäksi, koko komeus sängylle (pöydän käyttäminen on niin last season -juttu hei) ja hommiin. Ensimmäinen ei-niin-iloinen ylläri oli, että nuo kirkkaat leimasimet alkuperäispakkauksista poistettuna on huono idea. Ne nimittäin reagoivat johonkin, luultavasti säilytyslaatikon vääränlaiseen muovilaatuun ja sulavat. Sulavat siis sillä tavalla, kuin nallekarkki auringossa. Onneksi ei mitään kovin uniikkia ja tärkeää ollut mennyt pilalle, mutta ainahan se harmittaa. Vaan eipä siinä mittään, ei se nimittäin tuossa määrässä näy, jos muutaman roskiin heittää.  Nuukana jätin silti pari osittain pilalle mennyttä jemmaan, koska ajattelin kokeilla saisiko niistä leikattua ehjiä osia ja käytettyä johonkin taustasuherruksiin, kiitos tästä oikestaan kuuluu Jehkottarelle.

Vaan miten ihmeessä sitten säilytän nuo irtoleimasimet? Kokeneemmat leimailijat ovat käyttäneet cd-levyn koteloita, mutta kun nekin tuntuvat pilaavan joko leimasimen tai sen kotelon. Koteloista viis, mutta ne leimasimet! Entä piirtoheitinkalvo? Tai laminointitaskut vedettynä laminointikoneen läpi? Fiksuintahan tietty olisi ottaa leimasimet supertehokäyttöön, jotta eivät ainakaan uusina sitten olisi tuhoontuomittuja. Mutta koska mä olen mitään fiksua tehnyt? :D Tilapäisesti (ette nyt naura siellä yhtään) lätkin leimasimia paperiarkkien väliin ja päälle leimasin kuvat, että tiedän mitä mistäkin löytyy. Tämähän ei toimi pidemmän päälle, koska eivät pysy paikoillaan eikä arkit kestä nostelua. Ja tuon laatikon luonnollisesti onnistun kippaamaan nurin ennen kuukauden loppua saletisti. Mutta näillä mennään toistaiseksi.

Tässä vaiheessa totesin, että ei jaksa enää, sormet oli pikimustat (joojoo, olisi pitänyt pyyhkiä ne leimasimet puhtaaksi ja rasvata kädet ennen operaation alkua). Näin pari iltaa myöhemmin sormet on jo melkein puhtaat... Vielä olisi läpikäymättä nuo alkuperäispakkauksissa olevat leimasimet. Ettekä nyt sano mitään, mutta tiättekö, siellä on muutama pakkaus, joita ei ole koskaan edes avattu. Muutama. Ihan vain muutama. Osa on lehtien mukana tulleita "ilmaislahjoja", osa johonkin Hyvään Ideaan ostettuja. Tai tosi hyvästä tarjouksesta löydettyjä. Mä voin niitä vielä käyttää ja tarvita johonkin, eikö? Ainakin nyt, kun ostin pitkän ja hartaan harkinnan jälkeen apuvälineen, jota ilman leimailu on arpapeliä. Ah, Heidin Korttipaja, tuo iiiihhaana nettikauppa joka niin kovin mielellään vastaanottaa rahani! Eikä suostu pyynnöistä huolimatta mulle myöntämään porttikieltoa. Huonoa palvelua? :D No ei, oikeasti ihan mahtavaa palvelua ja mitä sieltä ei löydy, sitä et tarvitse (paitsi jos löydät sen jostain muualta).

Ai joo, jos mä jossain vaiheessa rohkaistun, saatan liittää tähän postaukseen kuvan. Tai ehkä pari. Tai linkin nettialbumiin, jos tänne ei mahdu... Tässä vaiheessa tuli muuten mieleen, että ihan kaikki leimasimet ei olleet tuolla lipastossa, pari tuoreinta "yhtään leimasinta et enää osta, paitsi tän kun tää on tarpeellinen ja nätti eikä maksa paljon" -ostosta puuttuu. *huokaus*
*muoks* Huh, löytyivät eikä niitä ylläreitä ainakaan vielä ole lisää löytynyt. Jospa nyt olisi kaikki tässä?

Mutta koska pitää välillä itseään kehuakin, niin kyllä mä sentään kesällä sain noita ison kasan myytyäkin ja tuossa jo sivusilmällä vilkuilin, että näissä olemassa olevissa olisi vielä poistoon joutavia. Jos saisi nuo omat mahtumaan yhteen laatikkoon ja loput pois? No, kahtotaan kuin käy.


Jatkamme tätä askartelukamojen inventaariopoistohärdelliä taas. Vannon!

*muoks 5.11.*
Joo, iso kasa lähti uuteen kotiin, mutta ihan sujuvasti nuo ei yhteen laatikkoon mahdu. Tai siis kun halusin ne tuollaisiin pieniin kannellisiin. Mutta kahteen mahtuivat sujuvasti ja jos lisi joku hyvä idea säilöä ne ilman tukipahveja ja pakkauksi, niin veisivät vähemmän tilaa. Vielä kolmas laatikko, mihin voisi laittaa leimasinmusteet, kohojauheet, musteenlevittimet, akryylipalikat...no kaikki ne tarpeelliset lisähärpäkkeet. Sitten kaikki laatikot tuohon samaan hyllyyn stanssausvälineistön kanssa ja kas, meillä on sujuva korttiaskartelukeskittymä kivasti siinä. Niin paitsi ne korttipohjat ja kuoret ei tietty olisi siinä, koska ei vaan mahdu, mutta ne on sujuvasti ja selkeästi omissa laatikoissaan jo nyt.

Okei, aijaa.com ei jostain syystä halua kuvia jakaa tänne.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti