tiistai 14. huhtikuuta 2015

Pistoja ja pohdintaa

Melkein tuppaa jäämään tämä blogeilu, ei millään kerkiä kirjottamaan, kun pitää ristipistoja tökkiä. Innostuin niistä pitkästä aikaa vähän vahingossa nukkiskerhon mattoillan takia. Nappasin joskus muinoin ostamani kirjan käsiini, selailin malleja ja löysin sellaisen helpohkon näköisen maton. Helpon siksi, että kun hommaa tekee työpäivän jälkeen hiukan väsyneenä ja huonossa valossa, niin suorat linjat on varsin näppärä ratkaisu. :)

Päätin kyllä jo siinä, että ihan tismalleen en ohjetta noudata, lisäsin vähän pituutta ja muokkasin värejä ja lisäksi päätin, että hommahan hoidetaan kotoa löytyvillä langoilla, koska ostolakko on yhä päällä. Onneksi kotoa löytyy -ylläripylläri- muliinilankoja ihan riittämiin. Värejä on sitten valikoitu vähän sen mukaan mitä näyttäisi olevan tarpeeksi ja mikä saattaisi sopia edellisen kanssa... Tän jälkeen täytyy varmaan kaivaa esiin se joskus aloittamani kirjontatyö ja tehdä se valmiiksi. Tai tehdä noita pieniä kuvia ja käyttää vaikka kortteihin. Samalla saa ehkä pienennettyä tuota aivan järkyttävän suurta paperi- ja kartonkikasaa! Mistähän niitäkin on kasaantunut, kuka tunnustaa?

Tyhmyyttäni selailin tuossa joku aika sitten Lehtipisteen sivua, etsin ensin jotain ja eksyin jotenkin käsityölehtiosastolle (mystistä). Siinä sitten silmiini osui ristipistelylehti, jonka kannessa komeili nukkekotiaiheinen työ! Klikkasin kuvan suuremmaksi ja kävi ilmi, että kyseessä on useampiosainen sarja, kaiketi huone/lehti. Pahuksen pahus! Vähän tekisi tuota mieli, mutta lehteä ei minun kulmillani myydä. Sokkona ei kuitenkaan uskalla lähteä ostamaankaan, tai pyytää jotakuta ostamaan ja lähettämään. Toisaalta noita pitäisi sitten ostaa useampi lehti, pitäähän talo saada kokonaisuudessaan tehtyä. Hintaa kertyisi aikamoinen summa jo lehdistä ja siihen vielä kankaat ja langat päälle ja se pitäisi tehdäkin ja... No, olen lauantaina menossa Tampereelle ja JOS satun siellä sopivan kaupan kulmille eksymään, niin ehkä mä ihan vaan pikkasen tuota vilkasen. Silleen ihan varovasti vaan.

Tampereella muuten olisi Paperilohikäärme, askartelukauppa. Olen parikolme kertaa siellä aikonut käydä, mutta joka kerta on kauppa ollut poikkeuksellisesti suljettu. Mistä ne tietää että olen kulmille suuntaamassa? No, nyt en sinne haluaisi edes mennä, koska houkutus voisi käydä liian suureksi. Tyydyn siis vain katsomaan nettikauppaa.
Ei. Voi. Olla. Totta. Vilkaisin heidän sivuaan napatakseni tuon linkin osoitteen ja arvatkaa mitä! Jep, liike on suljettu lauantaina 18.4. 
Ehkä tämän jo voisi ottaa vihjeenä, että tuohon kauppaan ei ole minulla mitään asiaa? 

Päätän kirjoitteluni tälle illalle biologis-tieteelliseen pohdintaan: kun lintumamma väsää niitä munia, niin niiden kehittyminenhän vie jonkun aikaa, ennenkuin pullahtavat maailmaan, näin ainakin oletan/muistelen kouluajoilta. Tuleeko lintumammalle vauvamaha, näkyykö siitä että kohta on pikkumunasia tulossa? Onhan ne munat kuitenkin kohtalaisen kokoisia. Että miettikääpä sitä! :) 

torstai 2. huhtikuuta 2015

Nyt ottaa päähän!

Olen niitä ihmisiä, jotka eivät koe aiheelliseksi laittaa oveensa mainoskieltoa. Onhan niistä suurin osa minulle turhia, mutta osan haluan kuitenkin nähdä, joten antaa kaikkien tulla. Yleensä käyn mainokset läpi jo ovelta napatessani roskiin joutavat päätyvät paperiastiaan heti, ne selailtavat päätyvät kahvikupin kanssa tähän ja tutkin ne samantien. Yleensä. Sitten, kun jostain syystä teen poikkeuksen, käy näin. Ja sitten potuttaa.

Syynä on Lidlin mainos. Sinnehän tulee kahdesti viikossa näitä pieniä tarjouseriä milloin mitäkin ja niitä halutessaan täytyy olla nopea. Nyt olisi eilen ollut kakunkoristelutarvikkeita, sellaisia pieniä silikonimuotteja, joilla voi sokerimassasta, marsipaanista tai vastaavasta tehdä koristeita kakkuihin tai vaikka muffinsien tai cupcakejen (miten hitsissä tuo taipuu? :D ) päälle. Ovat kertakaikkisen ihania, ostin yhden sellaisen tuossa talvella kokeiltavaksi kirjakaupasta (ainakin se joskus oli kirjakauppa, nykyisin jonkinlainen sekatavarakauppa) ja ihastuin ensikokeilulla. Kuten arvata saattaa, en tehnyt kakunkoristeita vaan testimateriaaliksi joutui paperimassa. Jep, samaiseen tarkoitukseen olisin näitä nytkin ostanut eli ostolakkoni oli vaarassa. Mietin jo siinä mainosta katsellessani, että käyn ostamassa sokerimassaa ja oikeasti teen kasan koristeita johonkin myöhempään käyttöön ja sitten siirrän tarpeettoman muotin askartelutarvikkeisiin. HYI MINUA!

Noh, kävin sitten Lidlissä, kun piti kuitenkin käydä hakemassa sieltä pikakahvijauhetta (mulle kelpaa vain se yksi tietty) ja samalla piti katsoa noita muotteja. Jäljellä oli ehkä 8 pakettia, pari joissa muottina oli nappi ja lopuissa naisfiguuri. No ei mulle sellaset kelvanneet, joten tyhjin käsin ja pettyneenä lähdin pois. En sentään saanut kaupassa itku-potku-parku-raivaria, vaikka lähellä kävi!

Mitä tästä opimme? Ei pidä koskaan jättää Lidlin mainoksia selaamatta.