maanantai 16. maaliskuuta 2015

100 päivää ilman

Julkisuudessa on ollut näkyvästi tämä "100 päivää ilman alkoholia"-haaste. Siihen en sen enempää puutu, ehkä joku kokee sen haasteeksi, ehkä tuosta ajasta on jollekulle hyötyä ja hyvä niin. Eilen kuitenkin osui silmiini Eijan blogista Varastokatselmus kirjoituksen, joka pisti miettimään vastaavaa omalle kohdalle. Eija tosin puhuu vain nukkekotitavaroiden ja tarvikkeiden ostosta, mikä sekään ei minulle ole ongelma. Sen sijaan mulla ON ongelma askartelutarvikkeiden kanssa.

Eksyn ihan liian helposti askartelukauppoihin, niin tosielämässä kuin netissäkin. Näen jonkun blogissa jotain ja lähden etsimään tuotteesta lisätietoa ja yhtäkkiä huomaan tarvitsevani sellaisen ihan ehdottomasti. Aivan, eilen en tiennyt siitä mitään, nyt en tule toimeen ilman. Tai ainakin haluan päästä kokeilemaan sitä ja miten se muuten onnistuisi ellei ostamalla. Tai tarvitsen johonkin 10cm pätkän nauhaa. Sopivaa ei ole kotona (niiden parin kilometrin joukossa ei ole sopivaa?), joten menen kauppaan ostamaan sen 10cm oikeaa nauhaa. "Mä ottasin tätä 2metriä." Sen lisäksi tulee vastaavaa nauhaa ainakin kahta muuta väriä ja pari "ai-kun-kivannäkönen-tota-voin-tarvita"-ostosta. Kuulostaa tutulta? Niin uskoinkin. Sitten käy kuitenkin niin, että niitä nätinnäköisiä ei raaski käyttää... Edelleen tuttua? Niinpä niin.

En uskalla edes ajatella kuinka paljon rahaa olen vaikkapa viime vuoden aikana käyttänyt askartelutarvikkeisiin ja välineisiin. Niin ja lehtiin ja kirjoihin, jos nyt kaikki synnit pitää tunnustaa. Myönnetään, rahat on omiani eikä siten keltään pois, mutta tää ostelu on lähtenyt lapasesta pahan kerran. Joten tästä se alkaa: 100 päivää ilman askarteluostoksia. Pari poikkeusta kyllä itselleni myönnän: olen tässä parin viikon sisällä ehtinyt tehdä kahteen kauppaan ennakkovarauksen tietyistä tarvikkeista ja ne tulevat tässä sadan päivän aikana maksettavaksi (oletan ainakin). Lisäksi sallin itselleni yhden tietyn askartelulehden tänä aikana ilmestyvät numerot, 2-3 kpl. Sen sijaan jätän ihan kiltisti, sydän verta vuotaen, kaupan hyllyyn ne pari kolme muuta lehteä, joita monesti tulee ostettua. Enkä tee mitään varauksia, jotka lunastaisin vasta kesäkuun lopulla. Ei, huijausta ei siinä sallita. Lisäksi tämä yksi lehti tuokoon minulle 10 sakkopäivää/lehti.

Tästä ei tule helppoa, ei todellakaan! Ei papereita, ei leimasimia, stansseja, tusseja, koristeita... Päivitän tänne tuntemuksia, läheltä piti -tilanteita ja pahimpia houkutuksia. Mutta mä selviän tästä kunnialla!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti